Tarvitaanko liekinsammutin todella varoventtiilin jälkeen?
Työskentelin kerran projektin parissa, jossa heräsi keskustelu siitä, tarvitaanko liekinsammutinta varoventtiilin jälkeen. Huolia herätettiin kahdesta skenaariosta: jos varoventtiili purkautuu ilmakehään, voiko ilmassa oleva sytytyslähde vaikuttaa laitteisiin tai putkistoon venttiilin sisääntulossa? Jos se purkautuu soihdutusjärjestelmään, voiko takaisku aiheuttaa onnettomuuden, joka koskee ylävirran laitteita tai putkia? Sallikaa minun esittää johtopäätökseni etukäteen: suurimmassa osassa käyttöolosuhteita liekinsammutinta ei asenneta varoventtiilin jälkeen.
Mitä standardit sanovat?
Tarkastellaan ensin "turvaventtiilien asennusta" koskevia ohjeita.
HG/T 20570.2-1995, *Varoventtiilien valinta ja asennus*, toimii vertailukohtana kemiantehtaiden venttiilien valinnassa ja asennuksessa. Se kattaa kaiken yksityiskohtaisesti säädetyn paineen, vastapaineen, tulo- ja poistoputkien, ilmakehän purkauksen ja poiston suljettuihin järjestelmiin. Kohdassa 13.0.1 vaaditaan, että poistoputken halkaisija ei saa olla pienempi kuin venttiilin ulostulon halkaisija, ja määrätään, että jousikuormitettujen venttiilien dynaamisen ja staattisen vastapaineen summa ei saa ylittää 10 % asetetusta paineesta. Kohdassa 13.0.3 kuvataan, kuinka haaralinjojen tulee kytkeytyä pääotsakkeen yläosaan 45 asteen kulmassa, kun ne puretaan soihduttamaan. Koko standardi ei sisällä mainintaa "liekinsammuttimista".
Seuraavaksi katsotaan asennusohjeita. SY/T 10044-2002 (API 520 osa II) keskittyy erityisesti paineenalennuslaitteiden asennukseen. Se kattaa vastapaineen, ilmakehän purkauksen, suljetun järjestelmän purkauksen ja reaktiovoimalaskelmat, mutta siinä ei myöskään mainita liekinsammuttimien asentamista varoventtiilien alavirtaan.
Joten missä liekinsammuttimia ja takaiskusuojaa todella käsitellään? Ne käsitellään paineenalennusjärjestelmien yleisessä oppaassa: SY/T 10043-2002, joka vastaa API 521:tä, *Paineenpoisto- ja paineenalennusjärjestelmien opas*. Huomaa asiayhteys: näitä toimenpiteitä käsitellään laippajärjestelmiä koskevassa osassa, ei varoventtiilien asennusta koskevassa osiossa. Kriittisin kohta löytyy kohdasta 5.4.3.2.2; alkuperäinen teksti kuuluu: "Yleisin tapa estää liekin leviäminen soihdutusjärjestelmään ilman sisäänpääsyn vuoksi on asentaa tiivisterumpu, kuten on kuvattu kohdassa 5.4.2.2. Liekinsammuttimia käytetään ajoittain estämään takaiskua, mutta niiden käyttö on rajoitettua, koska ne ovat alttiita tukkeutumaan. Vakavin liekinsammuttimien ongelma on se, että ne muodostavat vain tukosen, kun niiden käyttö on kuivaa kaasua kamman sisällä; ei-syövyttävä ja tiivistymätön. Näitä olosuhteita esiintyy harvoin soihdutusjärjestelmissä. Lisäksi liekinsammuttimilla on toinen haitta: kun järjestelmä jäähtyy kuuman materiaalin purkamisen jälkeen, ilma voi imeytyä soihdutusjärjestelmään.
Tämä kohta välittää kolme keskeistä viestiä: Ensinnäkin, jopa takaiskulle erittäin herkissä soihdutusjärjestelmissä, standardin suositeltu ratkaisu on tiivisterumpu (nestetiiviste), ei liekinsammutin. Toiseksi liekinsammuttimet ovat vain "satunnainen" vaihtoehto, ja teksti korostaa niiden taipumusta tukkeutua. Kolmanneksi suositeltuja käyttöolosuhteita – ei-syövyttävät, kuivat ja kondensoituvia nesteitä sisältämättömät – esiintyy "harvoin" soihdutusjärjestelmissä.
Saman standardin kohta 4.4.3.4.1 on vieläkin selkeämpi: nestetiivisteet (vesitiivisterummut) ovat ensisijainen takaiskusuojaus soihdutusjärjestelmissä; erittäin syttyville kaasuille, kuten vedylle ja asetyleenille, oikein suunniteltu ja huollettu nestetiiviste tarjoaa erinomaisen suojan takaiskua vastaan.
Harkitse myös GB 50160-2018, *Petrolkemian yritysten paloturvallisuussuunnittelua koskeva koodi*; liekinsammuttimet määritellään seuraavissa yhteyksissä: Nesteen erotus- ja liekinsammutuslaitteet on asennettava paikkoihin, joissa palavien kaasujen poistoputket yhdistetään soihdutukseen (kohta 5.5.16, järjestelmätaso); luokan AB ja luokan B kiinteäkattoisille säiliöille (6.2.19 kohta); ja lämmittimen polttokaasulinjoille (kohta 7.2.12). Huomaa, että kaikki viittaukset ovat "järjestelmä/laitteisto" tasolla; yksikään ei määrittele "jokaisen yksittäisen varoventtiilin alavirtaan".
Standardien laatimisen jälkeen johtopäätös on selvä: liekinsammuttimen asentamisella varoventtiilin jälkeen ei ole minkäänlaista sijaa sääntelykehyksessä.
Miksi sitä ei saisi asentaa? Tässä on kolme pakottavaa syytä:
1 Tukkeutuminen poistaa kriittisen turvalaitteen käytöstä tehokkaasti.
Varoventtiili on viimeinen puolustuslinja aluksen ylipainetta vastaan. Jos liekinsammuttimen ydin tukkeutuu polymeereistä, koksista, kertyneestä nesteestä tai epäpuhtauksista, varoventtiili ei voi purkaa - se on olennaisesti kuin turvamekanismin lukitseminen. API 521 ilmaisee asian suoraan: pahin mahdollinen tukoksen skenaario on "tukoksen muodostuminen järjestelmään". Jos asetat tämän esteen suoraan jokaisen varoventtiilin eteen, onko se turvallisempaa vai vaarallisempaa?
2 Painehäviö heikentää venttiilin kapasiteettia.
Liekinsammutin ei ole suoraputki; virtauksen tulee kulkea metalliverkon tai ytimen läpi, mikä luo vastuksen. Tämä vastus lisää varoventtiilin vastapainetta. Jousikuormitetuissa venttiileissä lisääntynyt vastapaine vähentää virtauskapasiteettia (katso vastapaineen korjauskäyrä HG/T 20570.2:ssa, kuva 16.0.8). Tuloksena on joko venttiilin suurentaminen tai vaihtaminen paljetasapainotettuun tyyppiin, mikä lisää kustannuksia.
3 Flashback-suojaus tulee toteuttaa järjestelmätasolla, ei yksittäisen venttiilin tasolla.
Jotta takaisku tapahtuu, liekin on kuljettava vastavirtaan soihdun kärjestä aina takaisin laitteeseen. Liekinsammuttimen täyttäminen jokaisen venttiilin alavirtaan ei estä systeemistä takaiskupolkua (pääotsikko pysyy avoimena) samalla kun syntyy joukko tukkeutumiseen alttiita kohtia, jotka vaativat huoltoa. Oikea lähestymistapa on muodostaa suojalinja soihdutusjärjestelmän tuloaukkoon käyttämällä nestetiivisterumpua tai molekyylitiivistettä (API 521 4.4.3.4.1, 5.4.2.2) yhdistettynä poistorumpuun (GB 50160 5.5.16) toimimaan yhtenä tehokkaana esteenä.
Joten, mihin liekinsammutin pitäisi asentaa?
Jotta et mene sekaisin, tässä on tarkistuslista:
| Sijainti | Asenna vai ei? | Viitteet: |
| Varastointisäiliön ilmausventtiilien ilmakehän puoli | Asenna (putkenpäätyyppinen) | SH/T 3007-2014 5.1.9 |
| Leikkuujärjestelmän sisääntulo | Asennus (järjestelmätasolla, nesteenjakajan kanssa) | GB 50160 5.5.16 |
| Lämmittimen polttokaasuputki | Asentaa | GB 50160 7.2.12 |
| Matalapaineinen ilmanpoistoputki, joka purkautuu suoraan ilmakehään (PSV:tä ei ohjata soihdutukseen) | Ei suositella | taipuvainen tukkeutumaan; asennusta voidaan harkita, jos kaasu on puhdasta ja syttyvää. |
| Jokaisen varoventtiilin ulostulo (laipattu palvelu) | Älä asenna | HG/T 20570.2 tai API 520/521 eivät sisällä tätä vaatimusta. |
Yhteenvetona: liekinsammuttimen asentaminen varoventtiilin alavirtaan tarkoittaa yhden elinkaaren kannalta kriittisen laitteen luotettavuuden lyömistä toisen turvalaitteen luotettavuuteen, samalla kun vahingossa lisätään vastapainetta. Palautumisen estäminen on parasta jättää soihdutusjärjestelmän nestetiivisterummun tehtäväksi.





